Tekele alkaa muistuttaa kaukaisesti kitaraa kun kaula on yhdistetty bodyyn. After joining the neck to the body it is beginning to remind a guitar.
Kaula on liimattu kiinni ja petsi pinnassa. The neck is glued and the colour is set.
Hiottu lapa.
Lapa lakattuna. Valitan hyvin kapeaa syväterävyyttä kuvassa. The machine head is lacquered. I'm sorry for very narrow sharpness at the picture.
Tässä body on saanut pintaansa lakkaa. Sitä sitten yritetään saada tasaiseksi hiomalla sillä tammessa on hurjat huokoset. Lakka uppoaa niihin ja kuivuessaan menee montulle. Liekö tein virheen kun valitsin nitroselluloosalakan sillä huokosten kohdalla lakka rupeaa kuivuessaan halkeilemaan. Neljä viikkoa lakkauksen jälkeen kiillotusta yritettäessä halkeamat tulee todella hyvin esiin ja niitä on paljon. Yritän hyvin ohueksi ohennetulla lakalla paikata halkeamia umpeen mutta jos homma ei onnista niin vedän koko projektin takaisin puupinnalle ja aloitan alusta.
Over here the body also is lacquered. I'm trying to get the surface smooth by sanding it. The oak har very deep groves and the lacquer goes in those holes and when dry it is sucked and the surface is not so smooth. Also the cracks appear to the surface when the nitrolaquer dries. Did I make a wrong choise with the lacquer? Four weeks from putting the lacquer and when trying to polish the surface, the cracks are so bad that I must try to get rid of them by lacquering the surface again with thinned nitrolacque. If this doesn't help I must sad it to the woods and start again from the biginning.
Näin siis epätoivo ja kauhu kasvavat kun yritän tunkea halkeamiin lisää lakkaa. Nitroselluloosalakkahan on semmoista että se sulattaa edellistä kerrosta päälle lakattaessa ja ainakin teoriassa paikkaukset on mahdollista saada näkymättömiin. Tasaisen pinnan saaminen paikkauskohtiin saattaa vaatia kärsivällisyyttä. Aika näyttää löytyykö sitä.
Desperation and horror are increasing while I'm adding thinned lacquer in to the cracks. As you might know this nitrostuff melts earlier layers and, at least in theory, it is possible to make fixings like this so that afterwards there is no visible marks left that the area is fixed. for getting the fixed area even and smooth might need patience . . . We'll see if I've got it.
No niin, tässäpä yksi Kiinasta ostamiani kitarakittejä. Mitä, luulit ettei tätä blogia enää päivitetä. Olit väärässä. Olen täällä taas. Funtsin tässä että minkä kolmesta projektistani otan työn alle seuraavaksi. Esittelen sinulle kolme vaihtoehtoa. Tämä on niistä ensimmäinen. Tässä rakennussarjassa on paikka paikoin surkeaa työn jälkeä ja rumasti tehtyä työtä joten en tiedä viitsinkö rakentaa tätä valmiiksi vai yritänkö myydä tämän edelleen (jos joku on kiinnostunut) mutta katsotaan. Lähipäivinä näet kaksi muuta vaihtoehtoa jotka ovat Tele- ja Strato- tyyppiset rakennussarjat.
